Välineurheilua

En tiedä johtuiko Bloggerin 24 tunnin temppuilu siitä, että eilen oli perjantai 13. päivä vai onko tämä taas aivan normaalia toimintaa rakkaan Blogittaren taholta. Veikkaan, että siellä täällä on muutamia hyvin kyrsiintyneitä bloggaajia, jotka vaativat päitä vadille. Kahden edellisen postauksen kommentit ovat jossain bittiavaruuden syövereissä ja tunnisteetkin ovat vinksin vonksin.

Tein eilen jaloilleni palveluksen ja kävin ostamassa Ylöjärven Intersportista uudet lenkkitossut. Isä on paasannut minulle viimeiset pari vuotta siitä, että minun pitää investoida uusiin kenkiin, jos aion lenkkeillä vielä kymmenen vuoden päästä. Lapsuuden yleisurheilutaustan takia oikea nilkkani on melko heikossa kunnossa ja on vaatinut jo kaksi leikkaushoitoa kahdenkymmenen vuoden aikana.

IMG_9506a

Hassua sinänsä, että satun olemaan media-alan opiskelija ja olen samaan aikaan täydellinen mainosten uhri. Bongasin Aamulehdestä Intersportin mainoksen, jossa kerrottiin uusien lenkkitossujeni sijaitsevan kauppakeskus Elossa. Kuvassa komeili räikeän pinkit Asics Gel-Nimbus tossut aktiivijuoksijalle. Mainos kertoi kenkien ominaisuudeksi maksimaalisen kanta- ja päkiävaimennuksen sekä hinnaksi 135,20 euroa. Tihrustelin tekstiä innostuneena ja huomasin alkuperäisen hinnan olevan jopa 189 euroa. Kaiken hyvän lisäksi kengät ovat Runners World-lehden 12/10 Best Update, joten pakkohan niiden on olla hyvät. Jos pinkeissä kengissä on näin rutosti ominaisuuksia ja pääsen tunnustamaan samaa merkkiä, kuin vanhoissa lenkkareissani, niin eihän asiaa tarvitse pohtia enää toista kertaa. Kengissä luki Niina ja ne oli pakko saada.

Olen jäänyt ihan tosissani pohtimaan pari viikkoa sitten Aamulehdessä ollutta juttua, jossa kerrottiin, että juoksulenkkarit pitäisi vaihtaa joka vuosi, mikäli käyt juoksemassa neljä kertaa viikossa vuoden ympäri. En tietenkään halua kyseenalaistaa valtakunnallisen sanomalehden teemasivuja, mutta teen sen tahtomattani.

Panostavatko muut juoksukenkiin vai talsitteko pururataa vanhoissa pieruverkkareissa ja kuluneissa tossuissa?

Kuntotohtorin kuulumisia

Säät ovat lämmenneet jo siinä määrin, että olemme mieheni kanssa avanneet lenkkikauden.Tänään oli vuorossa jälleen kahdeksan kilometrin juoksulenkki Ikurin metsässä. Bongasimme viime viikolla Ikurin suunnalta ulkoilmakuntosalin ja minä ihastuin turkooseihin laitteisiin niin palavasti, että pakkohan niitä oli päästä kokeilemaan taas tänään. Mies katseli kauhuissaan, kun minä revittelin menemään kaikki mahdolliset kuntoilulaitteet ja lopulta reidet turtana juoksin kotiin. Hyvä minä.

Löytyykö sieltä ruudun toiselta puolelta muita himolenkkeilijöitä, jotka ovat nousseet talvinokosilta kylmän talven jälkeen? Itse en pysty pakkasella käymään lenkillä lievän astman takia, joten talvella on pakko pitää taukoa juoksemisesta. Lenkkeily on aina ollut lähellä sydäntäni ja on varmaan osasyy siihen, miksi olen aina ollut niin hoikka. Lukion jälkeen lenkkeily jäi, ja kiloja alkoi kertyä saman tien. Minulle juokseminen on aina ollut myös jonkinlaista terapiaa, sillä lenkkipolku on yksi harvoista paikoista, joissa voin päästellä höyryjä. Olen tosin ollut aina sitä mieltä, että minulle voisi hankkia oman nyrkkeilysäkin, jota voin käydä mätkimässä, kun oikein ottaa päähän!

1 7 8 9